Jump to content

-mikkis-

Vakkari
  • Content count

    1 142
  • Joined

  • Last visited

Community Reputation

0 Neutral

About -mikkis-

  • Rank
    Chuck Norris Level
  • Birthday 12.01.1984
  1. S15 vaihdelaatikko 6-lovinen

    Up, ja hinta siis 500e. Vaihdossa voisin huomioida n. 20mm pultattavat spacerit 5x114,3 tai jaon muutos spacerit 5x114.3 -> 5x112. Myös hyville kesä/talvi renkaille olisi tarvetta. Kesärenkaat about 215x40x18" 4kpl, sekä 235/245x40x18" 2kpl. Talvirenkaat (nastat) 185/195/205x60x15" x 4kpl. Renkaiden leveys tai profiili on suuntaa antava mutta halkaisija oltava nuo.
  2. S15 vaihdelaatikko 6-lovinen

    Up. Hinta tarkistettu.
  3. Tuollainen vaihdelaatikko jouten vaikka esim. S13 tai S14 koppiin. Itse en ole ajanut, mutta piräisi olla perus kunnossa. Soittamalla parhaiten tavoittaa. Sijaitsee Hämeenlinnassa. Hinta 600e Mikko 0408412457
  4. Plenumeista

    Vs: Plenumeista Herra Bell kirjassaan "nelitahtimoottorin virittäminen" kertoo monen virittäjän suosivan jopa 2-3 kertaista imukotelon tilavuutta suhteessa iskutilavuuteen. Herra itse tosin pitää tätä ylimitoituksena ja suunnittelee itse kotelon tilavuuden kertomalla iskutilavuuden 0.8-1.5, kun kyse maksimissaan kuusi sylinterinen. Kasit ja isommat koneet jopa vielä pienemmällä kertoimella. Plenumin pää tarkoitus on jakaa ilma mahdollisimman tasaisesti ja esteettömästi kaikille sylintereille. Ehkä turhan paljon mietitään tuota tilavuutta? Äkkiä mietittynä liian suuri tilavuus on haitaksi moottorin reakointiin kun kaasua painetaan, koska plenumin kestää hetken täyttyä. Mutta mitä haittaa on liian pienestä plenumista... ei tule äkkiä mieleen? Imuputkissa vallitsee seuraava nyrkkisääntö. Lyhyt putki: Moottori teho esiintyy ylemmillä kieroksilla. Pitkä putki: Moottori teho esiintyy alemmilla kieroksilla. Putken halkaisija pitää olla tietyllä tavalla suhteessa putken pituuteen. Pienemmässä putkessa ilma virtaa vikkelästi moottorin käyntinopeuden alapäässä, mutta ahdistaa korkeilla kieroksilla kun moottori haluaisi kunnolla ilmaa. Isompi taas päinvastaisesti. Jos imusarjan haluaa rakentaa itse, niin kannattaa miettiä miten auto toimii vakiosarjalla ja kuinka moottorin luonnetta haluaa muokata.
  5. 240Z projektin suunnittelua

    Vs: 240Z projektin suunnittelua RB, JZ ja M50 sarjan moottoreissa on kaikissa se sama ongelma eli valurautalohko. Noiden saaminen johonkin järjestykseen on mahdotonta kun mielipiteitä on niin kamalasti. Jotenkin vaan nään tässä projektissa omaa perversiä unelmaani vanhasta, kevyestä jdm klassikosta tämänpäivän tekniikalla. Teho paino suhde olisi ajettava ~1hv/2kg eikä mikään 2000rpm käyttöalue hirviö. Alusta enemmänkin rakennettu mukavaan nopeaan katuajoon kun rataennätyksien tekoon. Sisälle yksinkertaiset kaaret tukemaan koria, kuitenkin periaatteella tolpasta tolppaan kaaret. Muuten sisusta pitkälti vakio penkkejä lukuunottamatta. Moottoriksi itse valitsisin Nissanin oman alumiini vq-sarjan. Moottorit on oikeasti kevyitä, kestäviä ja mainitsemani 1hv/2kg on helposti saatavilla. Eikä pidä unohtaa ajatusta siitä että V-kone on helpompi sijoittaa ajattavuuden kannalta edukkaammin joka suhteessa. Ahtaus muoto sitten oman maun mukaan... ite ehkä lähtisin tutkimaan erillaisia remmejä katuajoa ajatellen. Turboissa toki enemmän asennetta. Katsastus tietysti oma juttunsa. Toki jos perinteiden mukaan suora kutonen, voisi ajatuksessa olla esim. M52? Zetan omasta alustasta en paljoakaan tiedä (onko siellä minkäänlaisia vakaajia vakiona, jousitus mcpherson?), mutta monesti näkee että eteen ja taakse on modattu S-sarjalaisen apurungot, varret ja tolpat. Jotain tuollaista modia varmaan itekin miettisin. Mutta! Jotenkin vaan aina häirinnyt S13/14 autojen liian yliohjaava käytös nopeammassa ajossa. Etenkin hitaista mutkista ulos kiihdytys on vaikeaa niin että perä pysyisi nätisti tiessä ja yksinkertaisesti vain työntäisi koria vauhdilla suorille. Ainakin perus madalletulla coili alustalla perä tuntuu kamalan liukkaalta vähän joka suuntaan. Kiinnostaisi tietää mistä tämä johtuu ja mitä tehdä asialle? Toki takapäästä jousitusta, vakaajaa ja iskarin sisään jouston jäykkyyttä löysäämällä saadaan aikaan parannusta, mutta jotenkin tuntuu että nämäkään säädöt ei poista S-sarjan autojen "luonnetta" yliohjaukseen ja heikentää ajettavuutta sitten muilta osin. Itsekseni pohtinut voisiko madalletun alustan geometria ja kallistuskeskiö heittää S-sarjalaisissa niin pahasti perseelleen että auto muuttuu enstistä yliohjaavammaksi vakiosta. Tämä kaikki nyt vaan tuli taas mieleen tätä apurunko juttua miettiessäni, että onko sittenkään S-sarjalaisten alusta ajettavuuden puolesta kovinkaan hyvä idea? Ja jos sellaisen esim Z:taan modaa tulisiko heti alkuun kiinnittää erityisesti huomiota kiinnitys korkeuteen jotta tukivarret eivät sojoita yläviistoon (=geometria vit*uillaan) kun auto on renkaillaan.
×