05.02.07, 07:28
Otsikko vaihdettiin kuvaamaan projektia, nyt se on ihan oikeasti siis kyllä noin.
Aika ehkä vaihtaa otsikkoa, koska nyt tuli jo kipinät tulppiin ja oletettavasti myös suuttimille tuli virtaa Tätäkään ei ole kunnolla päivitetty vähään aikaan, eikä siihen ole monologissa ollut intoakaan, josko tämä toisi korjauksen kumpaankin vaivaan.
Eli projektihan alkoi tammikuussa 06 tuosta ihan mukavan näköisestä kakssatkusta. 130tkm mittarissa (jotka aika varmasti pitävät myös paikkansa tämän hieman intensiivisen tarkastelun tuloksena). Kaikki täysin vakiota, täysin toimivaa ja miltei uuden veroista. Joku varmaan kysyy tässä vaiheessa miksi tuota nyt sitten pitää ehdoin tahdoin rikkoa ja purkaa, kun se toimii vallan mahtavasti jo nyt - no siksi ettei rivinelkku tuo omaan mieleeni muuta kun hapankorppupaketin (sori 99% säksättimen omistajista ;D).
Noniin, eli oli sitten saatava jotain vähän muhkeampaa tuonne pellin alle, ja siinähän se oli, eiku...
Kyllä, se on VG30DETT, eli 280kg 280hv valurautalohkoinen hirmu kahdella ahtimella. Tuo ruiskuineen ja vaihdelaatikkoineen tilattiin suomeen, ja hintaa tuli muhkeat 3300€ - rahaa se vaan on sanoi Ville kun tuota tilaili
Tuota ennen olin kertaalleen sähköpostin välityksellä kysynyt Nissan Nordicilta tuon koneen painoa koska se olisi periaatteessa ainoa joka estäisin tuon leimaamisen (lukekaa loppuun hoppuilijat) koska maksimassa on samaa konetta sopivilla tehoilla, ja tilavuuskin menee rajoihin. Eli olisi periaatteessa leimattu jälkiahdettu vapari, joka todellisuudessa on jo tehtaalta ahdettu.
Hyvä yritys ja papukaijamerkki, eipä tuosta tullut sitten lasta eikä paskaa koska tuon monsterin todellinen paino paljastui myös kun kyselin toisen kerran tuota painoa ihan lapulla. Olivat sitten pistäneet mulle painoksi VQ, ei VG sarjan koneen painon. Noilla moottorisarjoilla ei pajoa eroa ole, kummatkin V6 60 asteen kokoonpanoja, kummatkin 24v neljällä nokalla, kummatkin ruiskuja, kummassakin 6 mäntää, 6 kiertokankea ja yksi kampiakseli. Eroina voidaan sarjojen välissä (ei saivarrella eri variaatioista) että VG on valurautaa, ja VQ sitten taas uusi painos kokonaan alumiinista joka painaa noin 170kg
Aluksi oli tosiaan tarkoitus vaihtaa vain tuo kone nokalle, ja thats it. Mutta kun suunnitelmat menivät tuon painon takia mönkään niin päätin "vaihtaa muutaman kuluvan osan sillä välin kun mietin tuon konehomman kuntoon":
Eli vartaaseenhan se sitten viimein joutui. Siinä sitten putsailtiin ja hitsailtiin kaikki tiptop. Lisäksi kaikki korisaumat hitsattiin ja esimerkiksi alunperin hieman heppoiselta vaikkuttaneisiin runkopalkkeihin lisättiin vähän tukirautaa 1,5mm peltiä ettei nyt ihan kahtia katkea:
Kori siis oli nyt tehty, ainankin niin ettei se nyt ihan heti hajoa tai ruostu puhki. Elettiin muistaakseni vuodenvaihdetta 06 ja 07 kun nuo kuvat otettiin ja auto kiikutettiin, mihinkäs muuhun kuin hiekkapuhallukseen ja maalaukseen:
Tuossa puhalluksessa vedettiin yksi kerros pohjaa ja yksi kerros pintaa, kummatkin 2k epoksia. Eihän sillä määrällä maalia suojata kun hyvässä lykyssä lastenrattaat. Eli oli sitten vuorossa korisaumojen kittaus Sialla, ei perus sikamassaa vaan ihan sian tekemää korikittiä. Tuon päälle vedettiin sitten kerros pohjamaalia, ja kerros pari pintamaalia, nämäkin epoksia. Eli kerroksia 4-5. Sainpa eräänä kauniina päivänä idean että pitää saada vielä 2k polyuretaani siihen päälle koska se ei samalla tavalla talkkiinnu kuin epoksi. No vedettiin sitten sitä sinne pohjaan ja koko korin ympäri. Pohjassa nyt 5-6 kerrosta maalia, sisällä ja konehuoneessa noin 4-5. Eli maalia ja suojaa oli.
Nyt oli siis itse kori käytännössäkatsoen valmis. Puuttuihan tuosta koriksi luettavasta osuudesta pintamaali näkyvistä osista, mutta hulluko niitä maalaa tuossa vaiheessa koska se on varmaa että jossain vaiheessa kolahtaa ja sitten itkettää.
Seuraavaksi oli sitten vuorossa noiden "kuluvien osien vaihto tarvikeosiin". Puhalluksessa kävivät myös takakelkka ja muutamat muut osat jotka eivät syystä tai toisesta vaihtuneet täysin uusiin osiin:
Ja tulihan tuonne uusiakin osia:
Pieni lista, joka ei nyt todellakaan ole täydellinen:
- D2 Alusta
- D2 356mm jarrut kummallekkin akselille
- D2 raidetangonpäät
- D2 Säädettävät tukivarret
- OZ Superleggerat 18x9" et35 ja kumit
- Jotain suojakumeja tarvikkeena
- 5x114,3 navat, edessä alumiinia ja takana terästä
- Jarruputket jne. tilpehöörit kaikki uutta
- Kaikki alustan pultit ja mutterit uusia, kovia tottakai.
- Kaikki puslat vaihtoon.
- Koiranluut tarvikkeena uusia
- Kaikki vaihtamaton putsattu, maalattu ja mahdollisesti vahvistettu.
- esimerkiksi rattiakselin kuminen pusla vaihdettu alumiiniseen välysten poistamiseksi.
Eli tässä vaiheessa auto oli siis renkaillaan ja sitä pystyi työntelemään ympäriinsä - hurraa!
Nyt kun tuo liikkui työntämällä, olikin jo aika miettiä moottorivaihtoehtoa. Olin jo pitkään tutkinut vaihtoehtoja joilla saadaan laillisesti ja ilman pokkeuslupaa V6 tuonne pellin alle. Tässä vaiheessa nousee esille tuo aikaisemmin mainitsemani VQ-sarja joka on monta kertaa saavuttanut maailman kymmenen parhaan moottorin joukon sijoituksen, käytetään mm. 350zsa ja uusimma skylinessä.
Kyllikin konetta nyt ei ihan hevillä tuonne ängetä noin lakipykälien puolesta, mutta osatarjonta ja tietotaito ovat tuon siivittämänä melko korkealla.
VQ30DE olisi aika hyvä valinta noin äkkiä ajatellen, KA:n 2,4l tilavuus tuottaa sallituksi tilavuudeksi tuon 3 litraa. Tarkemmin tutkailtuna tuo kuitenkin on huono vaihtoehto, sillä tuo lasketaan tarkasta tilavuudesta, ei likimäärästä, ja VQ30DE menee kahdella kuutiosentillä yli tuon sallitun tilavuuden, elämä ei aina ole hauskaa. VQ20DE sen sijaan on passeli valinta, päästöt ok, paino ok, tehoja saman verran kun CAsa, tilavuutta sopivasti niin ei tarvita edes KA sarjaa verrokiksi.
Eli moottoriksi tuli sitten VQ20DE maksimasta.
Tarkkasilmäiset huomaavat myös, että tämä on ketjulla toisin kuin edeltäjänsä VG, sekin plussaa.
No, miksi sitten otetaan kone jostain etuvetoisesta, joka on kaikenlisäksi täysin tuhnu ja vielä vapari. No siksi että:
- Siihen saa suoraan kiinni öljypohjan vaihdolla 350z 6-vaihteisen manuaalin, jota ei ihan hevillä saa rikki.
- VTT on keksitty, ahtaminen on mahdollista tuolla mittauksella, ja pieni raha se on kun vertaa koko budjettiin, turhaa itkemistä että se maksaa ja sitten eletään jonkun toiseksi parhaan vaihtoehdon kanssa. Sarja kunnon takomäntiä kutoseen maksaa saman ;D
Eli konetta sitten vaan passailemaan tuonne, ja hyvinhän se istui:
Kardaani meni tottakai uusiksi, se tehtiin KO-Met:illä Juvanmalmilla, hintaa 300€. Vein 350z laatikon ulostulon ja 200sx kardaanin sekä harjanvarren jonka olin katkaissut oikeaan mittaan ja sanoin että "Näistä kamoista kardaani, ja mitaksi tuo harjanvarsi". Hyvä tuli mummon jalasta, kerrasta oikein.
Kone keulilla, loota kiinni, mutta mites vaihteet? Tuo zetan lodju onnekseni käyttää tuollaista ulkoista vaihtajaa joten sen muokkaaminen on aika simppeliä, ja shifteri osui aika hyvin oikealle paikalle:
Seuraavaksi olikin vuorossa sellaista perus kauraa, eli jarruputkien tekoa jne joista nyt en kuvia jaksa ottaa. Muutama kuvatus kuitenkin tuostakin rupeamasta siltä osin kun kuvia on ja on jotain mainittavaakin:
Kytkimen työsylinterin löytäminen oli aika työlästä, loppujen lopuksi tuo tilattiin ihan Nissanin orggiksena teräspunosletkun kera.
Moottorissa on kolme asentoanturia, joista kahden paikkaa täytyy muuttaa syystä tai toisesta. Yllä kuva etupään kammenkulman anturista jolle ei yksinkertaisesti ole kiinnitystä johtuen 350z:n öljypohjasta
Johtohelvettiä tuossa riittää. Onneksi etuvetoisen koneen johtosarja oli sen verran pitkä alkupäästään että itse pituutta ei tarvinnut muuttaa, eli toisinsanoen se ylsi kaikille sensoreille mainiosti ja näytti melkein kuuluvan siihen. Kuvassa yllä muutamia liittimiä jotka eivät löytäneet heti paikkaansa. Todellisuudessa tuossa on enään neljä käyttämätöntä. Eriväriset nippusiteet ovat kätevä konsti eri tyyppisten johtojen ja liittimien kategorisointiin ja merkitsemiseen lappujen kirjoittamisen sijaan.
Koneen kylkeen löysivät tiensä myös 350z vesiputket jotka sijoittuvat hieman fiksummin niin ettei coolerin ylävesiletku lähde kirjaimellisesti jarrutehostimen vierestä. Niihin oli kätevää kiinnittää myös osa johtosarjasta. Laturin kannake piti tehdä uusiksi jotta vesiputki mahtuu tulemaan sen ohi, ei paha rasti jos vaan viitsii.
Viimeisenä rupeamana ovat koneen sähköt, ja tänään tuli myös ensimmäinen kipinä tulpasta. Voi sitä riemun purkausta kun sen näin.
Periaatteessahan tuo ei ole mitään rakettitiedettä, kyse on yksinkertaisesti oikeiden johtojen löytämisestä ja niiden yhdistämisestä. Eculle menee yhteensä viisi eri virtajohtoa + muutamia muita säksässä tuntemattomia kuten esimerkiksi startin heräte. Minulla oli omasta takaa maximan moottoritilan johtosarja sekä CA18 ecun sarja, joten yksinkertaisten asioiden liittäminen oli helppoa kun teki noista sarjoista löytyneistä liittimistä adapterin säksän moottoritilan sarjan ja maximan ecun johtosarjojen väliin.
Nyt tekolistalla ovat:
- imusarja ja imuputkisto
- johdotuksen siistiminen ja muutama pikkujuttu jotka on jo periaatteessa selviä.
- Pakosarjojen ja pakoputkiston teko. 350z sarjat käyvät pienin muutoksin.
- Maalaus ihan perus väreillä.
- Sisustan kasaaminen ja leimaaminen.
- Bensatankin putsaus ja maalaus sekä linjojen veto.
- erinäiset pikku klemmarit ja hilppeet.
Tarkoitus olisi kesäksi saada ajoon, mutta katsotaan nyt miten hullun käy.
Aika ehkä vaihtaa otsikkoa, koska nyt tuli jo kipinät tulppiin ja oletettavasti myös suuttimille tuli virtaa Tätäkään ei ole kunnolla päivitetty vähään aikaan, eikä siihen ole monologissa ollut intoakaan, josko tämä toisi korjauksen kumpaankin vaivaan.
Eli projektihan alkoi tammikuussa 06 tuosta ihan mukavan näköisestä kakssatkusta. 130tkm mittarissa (jotka aika varmasti pitävät myös paikkansa tämän hieman intensiivisen tarkastelun tuloksena). Kaikki täysin vakiota, täysin toimivaa ja miltei uuden veroista. Joku varmaan kysyy tässä vaiheessa miksi tuota nyt sitten pitää ehdoin tahdoin rikkoa ja purkaa, kun se toimii vallan mahtavasti jo nyt - no siksi ettei rivinelkku tuo omaan mieleeni muuta kun hapankorppupaketin (sori 99% säksättimen omistajista ;D).
Noniin, eli oli sitten saatava jotain vähän muhkeampaa tuonne pellin alle, ja siinähän se oli, eiku...
Kyllä, se on VG30DETT, eli 280kg 280hv valurautalohkoinen hirmu kahdella ahtimella. Tuo ruiskuineen ja vaihdelaatikkoineen tilattiin suomeen, ja hintaa tuli muhkeat 3300€ - rahaa se vaan on sanoi Ville kun tuota tilaili
Tuota ennen olin kertaalleen sähköpostin välityksellä kysynyt Nissan Nordicilta tuon koneen painoa koska se olisi periaatteessa ainoa joka estäisin tuon leimaamisen (lukekaa loppuun hoppuilijat) koska maksimassa on samaa konetta sopivilla tehoilla, ja tilavuuskin menee rajoihin. Eli olisi periaatteessa leimattu jälkiahdettu vapari, joka todellisuudessa on jo tehtaalta ahdettu.
Hyvä yritys ja papukaijamerkki, eipä tuosta tullut sitten lasta eikä paskaa koska tuon monsterin todellinen paino paljastui myös kun kyselin toisen kerran tuota painoa ihan lapulla. Olivat sitten pistäneet mulle painoksi VQ, ei VG sarjan koneen painon. Noilla moottorisarjoilla ei pajoa eroa ole, kummatkin V6 60 asteen kokoonpanoja, kummatkin 24v neljällä nokalla, kummatkin ruiskuja, kummassakin 6 mäntää, 6 kiertokankea ja yksi kampiakseli. Eroina voidaan sarjojen välissä (ei saivarrella eri variaatioista) että VG on valurautaa, ja VQ sitten taas uusi painos kokonaan alumiinista joka painaa noin 170kg
Aluksi oli tosiaan tarkoitus vaihtaa vain tuo kone nokalle, ja thats it. Mutta kun suunnitelmat menivät tuon painon takia mönkään niin päätin "vaihtaa muutaman kuluvan osan sillä välin kun mietin tuon konehomman kuntoon":
Eli vartaaseenhan se sitten viimein joutui. Siinä sitten putsailtiin ja hitsailtiin kaikki tiptop. Lisäksi kaikki korisaumat hitsattiin ja esimerkiksi alunperin hieman heppoiselta vaikkuttaneisiin runkopalkkeihin lisättiin vähän tukirautaa 1,5mm peltiä ettei nyt ihan kahtia katkea:
Kori siis oli nyt tehty, ainankin niin ettei se nyt ihan heti hajoa tai ruostu puhki. Elettiin muistaakseni vuodenvaihdetta 06 ja 07 kun nuo kuvat otettiin ja auto kiikutettiin, mihinkäs muuhun kuin hiekkapuhallukseen ja maalaukseen:
Tuossa puhalluksessa vedettiin yksi kerros pohjaa ja yksi kerros pintaa, kummatkin 2k epoksia. Eihän sillä määrällä maalia suojata kun hyvässä lykyssä lastenrattaat. Eli oli sitten vuorossa korisaumojen kittaus Sialla, ei perus sikamassaa vaan ihan sian tekemää korikittiä. Tuon päälle vedettiin sitten kerros pohjamaalia, ja kerros pari pintamaalia, nämäkin epoksia. Eli kerroksia 4-5. Sainpa eräänä kauniina päivänä idean että pitää saada vielä 2k polyuretaani siihen päälle koska se ei samalla tavalla talkkiinnu kuin epoksi. No vedettiin sitten sitä sinne pohjaan ja koko korin ympäri. Pohjassa nyt 5-6 kerrosta maalia, sisällä ja konehuoneessa noin 4-5. Eli maalia ja suojaa oli.
Nyt oli siis itse kori käytännössäkatsoen valmis. Puuttuihan tuosta koriksi luettavasta osuudesta pintamaali näkyvistä osista, mutta hulluko niitä maalaa tuossa vaiheessa koska se on varmaa että jossain vaiheessa kolahtaa ja sitten itkettää.
Seuraavaksi oli sitten vuorossa noiden "kuluvien osien vaihto tarvikeosiin". Puhalluksessa kävivät myös takakelkka ja muutamat muut osat jotka eivät syystä tai toisesta vaihtuneet täysin uusiin osiin:
Ja tulihan tuonne uusiakin osia:
Pieni lista, joka ei nyt todellakaan ole täydellinen:
- D2 Alusta
- D2 356mm jarrut kummallekkin akselille
- D2 raidetangonpäät
- D2 Säädettävät tukivarret
- OZ Superleggerat 18x9" et35 ja kumit
- Jotain suojakumeja tarvikkeena
- 5x114,3 navat, edessä alumiinia ja takana terästä
- Jarruputket jne. tilpehöörit kaikki uutta
- Kaikki alustan pultit ja mutterit uusia, kovia tottakai.
- Kaikki puslat vaihtoon.
- Koiranluut tarvikkeena uusia
- Kaikki vaihtamaton putsattu, maalattu ja mahdollisesti vahvistettu.
- esimerkiksi rattiakselin kuminen pusla vaihdettu alumiiniseen välysten poistamiseksi.
Eli tässä vaiheessa auto oli siis renkaillaan ja sitä pystyi työntelemään ympäriinsä - hurraa!
Nyt kun tuo liikkui työntämällä, olikin jo aika miettiä moottorivaihtoehtoa. Olin jo pitkään tutkinut vaihtoehtoja joilla saadaan laillisesti ja ilman pokkeuslupaa V6 tuonne pellin alle. Tässä vaiheessa nousee esille tuo aikaisemmin mainitsemani VQ-sarja joka on monta kertaa saavuttanut maailman kymmenen parhaan moottorin joukon sijoituksen, käytetään mm. 350zsa ja uusimma skylinessä.
Kyllikin konetta nyt ei ihan hevillä tuonne ängetä noin lakipykälien puolesta, mutta osatarjonta ja tietotaito ovat tuon siivittämänä melko korkealla.
VQ30DE olisi aika hyvä valinta noin äkkiä ajatellen, KA:n 2,4l tilavuus tuottaa sallituksi tilavuudeksi tuon 3 litraa. Tarkemmin tutkailtuna tuo kuitenkin on huono vaihtoehto, sillä tuo lasketaan tarkasta tilavuudesta, ei likimäärästä, ja VQ30DE menee kahdella kuutiosentillä yli tuon sallitun tilavuuden, elämä ei aina ole hauskaa. VQ20DE sen sijaan on passeli valinta, päästöt ok, paino ok, tehoja saman verran kun CAsa, tilavuutta sopivasti niin ei tarvita edes KA sarjaa verrokiksi.
Eli moottoriksi tuli sitten VQ20DE maksimasta.
Tarkkasilmäiset huomaavat myös, että tämä on ketjulla toisin kuin edeltäjänsä VG, sekin plussaa.
No, miksi sitten otetaan kone jostain etuvetoisesta, joka on kaikenlisäksi täysin tuhnu ja vielä vapari. No siksi että:
- Siihen saa suoraan kiinni öljypohjan vaihdolla 350z 6-vaihteisen manuaalin, jota ei ihan hevillä saa rikki.
- VTT on keksitty, ahtaminen on mahdollista tuolla mittauksella, ja pieni raha se on kun vertaa koko budjettiin, turhaa itkemistä että se maksaa ja sitten eletään jonkun toiseksi parhaan vaihtoehdon kanssa. Sarja kunnon takomäntiä kutoseen maksaa saman ;D
Eli konetta sitten vaan passailemaan tuonne, ja hyvinhän se istui:
Kardaani meni tottakai uusiksi, se tehtiin KO-Met:illä Juvanmalmilla, hintaa 300€. Vein 350z laatikon ulostulon ja 200sx kardaanin sekä harjanvarren jonka olin katkaissut oikeaan mittaan ja sanoin että "Näistä kamoista kardaani, ja mitaksi tuo harjanvarsi". Hyvä tuli mummon jalasta, kerrasta oikein.
Kone keulilla, loota kiinni, mutta mites vaihteet? Tuo zetan lodju onnekseni käyttää tuollaista ulkoista vaihtajaa joten sen muokkaaminen on aika simppeliä, ja shifteri osui aika hyvin oikealle paikalle:
Seuraavaksi olikin vuorossa sellaista perus kauraa, eli jarruputkien tekoa jne joista nyt en kuvia jaksa ottaa. Muutama kuvatus kuitenkin tuostakin rupeamasta siltä osin kun kuvia on ja on jotain mainittavaakin:
Kytkimen työsylinterin löytäminen oli aika työlästä, loppujen lopuksi tuo tilattiin ihan Nissanin orggiksena teräspunosletkun kera.
Moottorissa on kolme asentoanturia, joista kahden paikkaa täytyy muuttaa syystä tai toisesta. Yllä kuva etupään kammenkulman anturista jolle ei yksinkertaisesti ole kiinnitystä johtuen 350z:n öljypohjasta
Johtohelvettiä tuossa riittää. Onneksi etuvetoisen koneen johtosarja oli sen verran pitkä alkupäästään että itse pituutta ei tarvinnut muuttaa, eli toisinsanoen se ylsi kaikille sensoreille mainiosti ja näytti melkein kuuluvan siihen. Kuvassa yllä muutamia liittimiä jotka eivät löytäneet heti paikkaansa. Todellisuudessa tuossa on enään neljä käyttämätöntä. Eriväriset nippusiteet ovat kätevä konsti eri tyyppisten johtojen ja liittimien kategorisointiin ja merkitsemiseen lappujen kirjoittamisen sijaan.
Koneen kylkeen löysivät tiensä myös 350z vesiputket jotka sijoittuvat hieman fiksummin niin ettei coolerin ylävesiletku lähde kirjaimellisesti jarrutehostimen vierestä. Niihin oli kätevää kiinnittää myös osa johtosarjasta. Laturin kannake piti tehdä uusiksi jotta vesiputki mahtuu tulemaan sen ohi, ei paha rasti jos vaan viitsii.
Viimeisenä rupeamana ovat koneen sähköt, ja tänään tuli myös ensimmäinen kipinä tulpasta. Voi sitä riemun purkausta kun sen näin.
Periaatteessahan tuo ei ole mitään rakettitiedettä, kyse on yksinkertaisesti oikeiden johtojen löytämisestä ja niiden yhdistämisestä. Eculle menee yhteensä viisi eri virtajohtoa + muutamia muita säksässä tuntemattomia kuten esimerkiksi startin heräte. Minulla oli omasta takaa maximan moottoritilan johtosarja sekä CA18 ecun sarja, joten yksinkertaisten asioiden liittäminen oli helppoa kun teki noista sarjoista löytyneistä liittimistä adapterin säksän moottoritilan sarjan ja maximan ecun johtosarjojen väliin.
Nyt tekolistalla ovat:
- imusarja ja imuputkisto
- johdotuksen siistiminen ja muutama pikkujuttu jotka on jo periaatteessa selviä.
- Pakosarjojen ja pakoputkiston teko. 350z sarjat käyvät pienin muutoksin.
- Maalaus ihan perus väreillä.
- Sisustan kasaaminen ja leimaaminen.
- Bensatankin putsaus ja maalaus sekä linjojen veto.
- erinäiset pikku klemmarit ja hilppeet.
Tarkoitus olisi kesäksi saada ajoon, mutta katsotaan nyt miten hullun käy.
200QX v6 (kilvissä) Sponsored by: Race Performance Oy